samipekkailmari

Sami Määttä, Pääsiäisen aikaan 2021* Läntisen sivilisaation kristilliset elämänarvot Yksijumalinen kristinusko on länsimaisen suuren kulttuuripiirin elämänkatsomus. Maallistuminen on varmaankin totta, mutta se tarkoittaa suhteellisen lyhyen aikavälin muutosta esimerkiksi luterilaisiin seurakuntiin kuulumisessa. Arvot ovat yhteisöjen ja yhteiskuntien sekä niiden jäsenten ohjeina hyvään ja oikeaan elämään. Arvot ovat jopa vuosituhantista koossapitävää sosiaalista faktaa ja hengen voimaa. Kristityn arvomaailmaan lliittyvät Raamatun kertomukset, pelastussanoma ja käskyt. Jumala sanoi Vanhan testamentin Mooseksen kirjan mukaan: Olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia, äläkä tee itsellesi jumalankuvaa. Toinen käsky kymmenestä kuuluu: Älä turhaan lausu Herran nimeä. Muut kahdeksan käskyä ovat: Muista pyhittää lepopäivä. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Älä tapa. Älä tee huorin. Älä varasta. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse läh...

 Sami Määttä 28.4.2021* Luontoa kaikki Leena Krohn: "En usko, että ihminen voi koskaan täysin ymmärtää omaa tietoisuuttaan ja älynsä mekanismeja." Keinoälyn yhteydessä hän on "miettinyt, ovatko koneet muka epäinhimillisiä. Nehän ovat kuitenkin ihmisen hengen tuotoksia, ja inhimillisyys on osa luontoa." Positiivista, ilahduttavaa ajattelua! Haastattelu [1] herätti taas kerran pohtimaan kiehtovaa "arvoitusta". Ihmisen elämäntiellä on mukana myös irrationaalinen, mystinen, outo, sanoin kuvaamaton, jokin tiedostamaton "puoli". Jokin ikiaikainen arkikokemuskin "todistaa" sellaisen olemassaolon, osana kaikkeutta. Kuinka vähäistä onkaan nöyrtyminen  kokonaisuuden, "suurimman systeemin" edessä. Eletään ikäänkuin ihminen voisi hallita kaiken itsessään, yhteisöissään ja elinpiireissään, pienimmistä partikkeleista koko äärettömään avaruuteen. Paljon varovaisempana ja herkempänä eläisi ihminen, jos tunnustaisi tietoisuuden rajat. Yksityis...

Sami Määttä 15.8.2021* Ihmisvalta voi asettua sotaa ja terroria vastaan Jotain on perusteellisesti pielessä siinä, kuinka niin kutsuttu kansainvälinen yhteisö puuttuu sota- ja terroritilanteisiin. Toimien taustalla taitaa aina vaikuttaa erilaisten intressipiirien lobbaus ja lyhyen tähtäyksen edut. Maailmapoliitikot sitten avustajineen muotoilevat niistä hyvältä kuulostavia tavoitteita, mediassa esitettäväksi. Jos ihminen ja Homo Sapiens on lajina hyvän puolella, tulisi tuon hyvän tulla muotoilluksi ihmisvaltaisesti, koko maapallon tasavallassa, julkisina asioina. Sellaisen hyvän voiman varassa voitaisiin alkaa ehkäistä hyökkäyssotia ja toteuttaa aseistariisuntaa, pitkällä tähtäyksellä. Eivät hyvät pyrkimykset esim. taloudellisen yhteistyön organisaatioissa tai YK:n erityisjärjestöissä turhia ole. Mutta paljon on tehtävää sivistyksen ja etiikan saroilla, jos haluamme tehoa ihmistoimiin rauhan puolustamisessa. Internet voisi olla yksi tärkeimmistä ihmisiksi elämisen ja osallisuuden mahdo...

Sami Määttä 15.8.2021* Power of the humanity can stand against war and terror Something is fundamentally wrong with how the so-called international community intervenes in situations of war and terrorism. The lobbying and short-term interests of various stakeholders seem to always influence in the background of the actions. World politicians and their assistants then formulate sounding goals for those interests, to be presented in the media. If man and Homo Sapiens as a species is on the side of good, that good should be shaped by power of humanity, in the republic of whole Earth, as public matters. With the resource of such a good power, we could begin to prevent wars of aggression and to carry out disarmament, in the long run. Good efforts, for example, in organizations of economic cooperation or in programmes and specialized agencies of the UN are not in vain. But much remains to be done in the fields of education and ethics if we want to be effective in human action to defend peace...

Sami Määttä 15.6. 2022* Luotan kansanedustajaani Kymmenellä nk. eduskuntapuolueella on nyt yht. 190  000 jäsentä, sanotaan STT:n uutisessa. Näin pienelle joukolle annetaan suhteettoman suuri merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja mm. mediassa. Lisäpiirre on, että puolueisiin luotetaan vähiten 20:stä yhteiskunnan instituutiosta (Tiedebarometrin mukaan). Puolueita tuetaan monin tavoin. Mutta meillä olisi edustavampikin instituutio eli eduskuntaryhmät ja kansanedustajat, jotka ansaitsevat paremman tuen. Nimenomaan edustuksellista demokratiaa eli koko kansan valtaa pitää puolustaa; puolueilla on siinä vain välillinen ja pieni rooli. Minä luotan omaan kansanedustajaani ja kuntavaltuutettuuni. Ääneni saa vaaleissa ihminen, joka on yksilönä vastuussa, kun valtakirjaa käyttää. Tämä on aika hyvä systeemi. -- * Julkaisu https://t.me/incoloursandvibrations/83  

Sami Määttä 8.12. 2022*  Valta, vapaus ja julkiset asiat – tarkoitus ja toteutuminen     1. Tarkoitus  Valta Suomessa on kansalaisella ja kunnan asukkaalla. (potentia)  Jokaisella on perustuslain mukainen sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapaus sekä mm. kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Äänioikeus vaaleissa on jokaisella 18 vuotta täyttäneellä. (libertas)  Kansanedustajat, tasavallan presidentti sekä kunta- ja aluevaltuutetut päättävät julkisista asioista. (res publica)    2. Toteutuminen  'Ihmisen vapaus' on mahdollista, kun perustavat vapaudet ja oikeudet kuuluvat jokaiselle 'yksilölle'. Ja kun niitä käytetään.  Tällainen kansalais- ja asukasvalta merkitsee myös 'osallisuutta' julkisiin asioihin ja yhteiskuntapoliittista 'keskustelua', jota itse kukin voi käydä ilman ennakkosensuurin kahleita.  Ajatuksena on, että edustus- ja muut elimet vain käyttävät vapaalta ihmiseltä saatua valtaa. Nuo elimet eivät ole vallan lähde.  Näin ...

 Sami Määttä 9.5. 2022* Omantunnon vapaus Sanan, uskonnon ja omantunnon vapaus kuuluvat jokaiselle suomalaiselle perusoikeuksina. Näistä omantunnon vapauden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Otetaan esimerkkitapaus eduskunnasta ja ryhmäkurista. Miksi vain jotkut kansanedustajan käsittelyssä olevista asioista olisivat omantunnon kysymyksiä, joissa ryhmä oikeuttaa itsensä antamaan edustajalle nk. vapaat kädet? Omatunto on jokaisen suomalaisen vapausoikeus, joka on kirjattu Suomen perustuslakiin, kuten sanan- ja uskonnonvapauskin. Eikö tätä vastaavasti tulisi jokaisen kansanedustajankin voida kaikissa asioissa toimia vakaumuksensa perusteella, vapaana ryhmäkurin pakosta? Tulisiko omantunnon vapauden kohdalla oikeusvaltiossa toimia yhtä huolellisesti kuin sanan- ja uskonnonvapauden kohdalla tehdään? Eli vapautta rajoitetaan vain tarkasti säädetyin perustein. Kansanedustaja liittyy eduskuntaryhmän toimintaan vapaaehtoisesti. Mutta nykyoloissa syntyy tilanne, jossa puoluetoimintaan k...

Sami Määttä August 2008 First version Apr 2001, updated Aug 2008 (The original: http://www.kaapeli.fi/~smaatta/hypertextandcriticaldiscussion.html) Not all links are valid any more. So I usually try to find Web pages on Wayback Machine .  There is a huge need for an easy to use tools in exploring the landscapes of the Web, in creating and reading hypertext and in annotating on other authors' documents. Something useful could be developed given the Web techniques and W3C recommendations (standards) and some tools as they are at the moment. But it is most fruitful to keep in one's mind that hypertext, the digital space is changing at it's very roots. The work is more or less inspired by and based on revolutionary ideas by Vannevar Bush and Ted Nelson and his friends. For the latest Xanadu development see the Transliterature site and the "whole" story  around Xanadu project . At the moment it is far too easy to get lost in the Web and even lo...

En ole tehnyt taolaisuudesta itselleni uskontoa, en halunnut löytää ehdottomia käskyjä tai opinkappaleita. Mielenkiinnolla olen vain tutustunut Daodejing -teokseen. Netissä on Pekka Ervastin käännös http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king . Taiji-liikunta, -itsehoito ja mm. Leif Färdingin  http://www.kaapeli.fi/~smaatta/leif2.html  ( Wayback-arkistossa ) runot kuuluvat harrastuksiini. Olen jo vuosia sitten poiminut kohtia Daodejingin avainkäsitteistä. Nämä ovat katkelmia PrayerWingsin kirjoituksesta 'Taolaisuuden klassikot. Filosofisen taolaisuuden suurimpien klassikoiden eräitä pääpiirteitä: Laozi, Liezi ja Zhuangzi'. Hänen huomautuksensa ja lainaukset Daodejing -teoksen sisällöstä perustuvat Pertti Niemisen vuoden 1986 standardisuomennokseen. Lähde oli nettisivu http://kertomus.fi/taolaisuuden-klassikot (ei enää löydy). Sami Määttä 8.10.2019 ----- Laozin nimeen liitetyn Daodejingin avainkäsitteitä ovat varmasti ainakin seuraavat yhdeksän: 1. Wu wei - ”...

Ihmisellä taitaa olla tietoisessa mielessään taipumus pitää itseään kaikkitietävänä ja -voipana. On kuitenkin olemassa ihmisen tiedostamaton puoli. Ja osa Luonnon todellisuudesta on jotakin, mistä objektiivisuuteen pyrkivä luonnontiede ei pysty kertomaan. Ihmisellä on ilmeiset rajansa tuntemattoman edessä. Tietoinen mieli ei yksin riitä elämänkokonaisuuden tunnistamiseen eikä viisaaseen ja nöyryyttäkin vaativaan elämään. Tiedostamatonta ja tuntematonta ei voi käsitellä pelkästään rationaalisesti – tarkkoja sanoja siihen ei ole. Mutta mysteerit voi kohdata esim. syvähenkisesti, energiahoidoissa ja taiteiden kautta tulkiten, josta esimerkkinä Hilma af Klintin teos vuodelta 1920 (kuva). Tiedemaailmakin kohtaa rationaalisuuden rajat. Jo sadan vuoden ajan on kvanttifysiikka osoittanut, kuinka vaikeata on muovata osuvat teoriat kuvaamaan paradoksaaliseksi koettua maailmaa. Yksi tieteellinen lähtökohta on Stephen Hawkingin esittämä [1] 'mallista riippuva realismi' ja usea...

Hypertekstin tekijät Sami Määttä 29.8.2019 (muokattu 12.10.) Kuka olikaan sen ja sen idean takana? Ja mikäs keskustelu veikään ajatuksia eteenpäin? Omia tiedostoja ei löydy. Vanhentuneisiin nettilinkkeihin törmää usein. Tällaisiin kysymyksiin ja ongelmiin tuo vastauksen Ajatuspolut-niminen tiedon järjestelmä. Siinä luotuja linkkejä eli asiayhteyksiä on tehty nimenomaan ajatuksella ja vapaasti assosioiden. Yhteyksillä on aina jokin merkitys ja suhde toisiin ajatuksiin. Turhaan ja suurella rahalla syötettyyn  tietoon ei tarvitse hukkua. Uskon, että jo nykyisen Webin välinein on järkevää rakentaa ohjelmistoja ja palveluja, joissa hyödynnetään mm. kaksisuuntaista, katkeamatonta täsmälinkitystä ja itse linkkeihin sisältyvää  informaatiota. Tietä näyttävät selaimen lisävälineet, esim. Diigo ja Memex. Todelliset tietämyksen yhteydet ja parempi hyperteksti voi ratkaisevasti muuttaa sitä omaa kokemusta, mikä meille syntyy julkisesta keskustelusta ja elinikäisest...

Ihmisen paikka ja mieli pyhässä luonnossa Sami Määttä  18.8.2019 Ekologisen kriisin synnyt löytyvät ihmisen mielestä ja sydämestä. Ongelmat ovat seurausta sellaisista asenteista ja ajattelutavoista, jotka johtavat luonnon kohtuuttomaan riistoon. Vastaus askarruttavaan kriisiin löytyy mietiskelystä, mielen muutoksesta.  Näin kirjoittaa kontiolahtelainen teologian tohtori ja pappi Pauliina Kainulainen teoksessaan Suuren järven syvä hengitys*. Esittelen kirjan sisältöä käyttämällä hänen omia ilmauksiaan Pauliina näkee, että siirtymä kohtuuden kulttuurin suuntaan voi tapahtua muuttamalla maailmankatsomuksellista painopistettä. On päästettävä irti mukavuudenhalusta ja tarpeesta hallita luontoa viimeiseen asti. On palattava tunnistamaan luonnon pyhyys. Siitä, millainen on ihmisen paikka osana luontoa, meillä on kotoperäistä viisautta, suomalais-ugrilaista sielunkerrostumaa. . ”Minulla oli ja on hengellinen suhde maahan”, toteaa Pauliina. Maa on luonnonkokona...

Kuulumme ekologiseen yhteisöön     – muistiinpanot Aldo Leopoldin maaetiikasta  Aldo Leopoldin ´A Sand County Almanac´ ilmestyi suomeksi 2016.   Sami Määttä,  14.6.2018 Talouteensa tarrautunut maailma himoitsee aineellista uutta niin ahneesti, että se on menettänyt tasapainonsa. Onko edistys ja korkeampi "elintaso" sen arvoista, että luonnollisia, villiejä ja vapaita asioita voidaan menettää?  Kysymyksen esitti Aldo Leopold vuonna 1949 julkaistussa teoksessaan 'A Sand County Almanac: and Sketches Here and There'. Kirja on suomennettu vuonna 2016.  Aldo Leopold ajatteli, että käytämme maata väärin, koska pidämme sitä meille kuuluvana hyödykkeenä. Maa on kuitenkin ekologinen yhteisö, johon mekin kuulumme. Hän kirjoitti: "Maaetiikka [the land ethic] yksinkertaisesti laajentaa yhteisön [the community] rajat, niin että siihen sisältyvät  maaperän ainekset, vedet, kasvit ja eläimet,  kollektiivisesti ilmaisten maa [the l...

Uusi aika antaa sijaa ihmiskunnalliselle ajattelulle Sami Määttä 14.6.2019 Teollistumisen ajalta periytyy ajatus, että rahassa mitattavaa arvoa syntyy vain tavaratuotannossa. Nykyisellä, voimistuvan finanssikapitalismin ja digiverkostojen ajanjaksolla nähdään, että arvoa luo myös immateriaalinen tuotanto. Mitattava arvo syntyy sekä palvelujen että tavaroiden tuotannon ketjuissa.  Työväenliike voimistui kansallisvaltioiden teollisissa keskittymissä. Tänään ollaan taitekohdassa, kun vasemmistolainen ammatillinen ja poliittinen järjestäytyminen on ilmeisesti saavuttanut huippunsa. Myös perinteisen kansallismielisen oikeiston kannalta tilanne on hajautumassa.  Nyt lisääntyy uusien liikehdintöjen kirjo erityisesti Aasian ja Afrikan suurkaupungeissa, maailman väestökeskittymissä.  Ihmisten toimeentulon kohentuminen on riippuvainen pääasiassa kaupasta, muista palveluista ja rakentamisesta, aikamme entistä globaalimmissa arvoketjuissa. Digitaalinen media on merkitt...

Ihmiskunnan mahdollisuus Sami Määttä,  2.1.2019 Jokaisen ihmisen ja lähimpien yhteisön täytyisi ymmärtää olevansa osa ihmiskuntaa ja Luontoa. Ja alkaa tunnistaa, mitkä saattaisivat olla ihmiskunnan yhteisiä tehtäviä.  Maailman henkisten ja aineellisten virtojen edelleen voimistuessa ei ole hyvä takertua pelkästään kansallisiin asetelmiin, vaikka kansallisvaltiot ja kansallistunto eivät olekaan häviämässä. Vahva pitäytyminen arvoiltaan ja perinteiltään erilaisissa sivilisaatioissa ei sekään ole hyväksi, kun suuret kulttuurit näyttävät painautuvan toisiaan vasten. Mutta eivät sivilisaatiotkaan ole häviämässä. Ymmärrän, että koko lähtökohta-ajatus ihmiskunnan yhteisistä tehtävistä on mielikuvituksellinen ja erittäin toiveikas. Onhan kyseessä lähes 8 miljardista yksilöstä koostuva, arvaamattomasti toimiva ihmislaji, joka samanaikaisesti varjelee ja säälimättä tuhoaa elämää ja elinympäristöjä. Laji myös ylläpitää erilaisia eettisiä perinteitä mitä tulee esim. uskonkäsi...