Ihmisen asenne tuntemattomaan

Ihmisellä taitaa olla tietoisessa mielessään taipumus pitää itseään kaikkitietävänä ja -voipana. On kuitenkin olemassa ihmisen tiedostamaton puoli. Ja osa Luonnon todellisuudesta on jotakin, mistä objektiivisuuteen pyrkivä luonnontiede ei pysty kertomaan. Ihmisellä on ilmeiset rajansa tuntemattoman edessä.

Tietoinen mieli ei yksin riitä elämänkokonaisuuden tunnistamiseen eikä viisaaseen ja nöyryyttäkin vaativaan elämään.

Tiedostamatonta ja tuntematonta ei voi käsitellä pelkästään rationaalisesti – tarkkoja sanoja siihen ei ole. Mutta mysteerit voi kohdata esim. syvähenkisesti, energiahoidoissa ja taiteiden kautta tulkiten, josta esimerkkinä Hilma af Klintin teos vuodelta 1920 (kuva).

Tiedemaailmakin kohtaa rationaalisuuden rajat. Jo sadan vuoden ajan on kvanttifysiikka osoittanut, kuinka vaikeata on muovata osuvat teoriat kuvaamaan paradoksaaliseksi koettua maailmaa.

Yksi tieteellinen lähtökohta on Stephen Hawkingin esittämä [1] 'mallista riippuva realismi' ja usean mallin tai teorian mahdollisuus todellisuuden kuvaajana – taustalla ovat juuri kvanttiteoriat.

David J. Chalmers puolestaan näkee, että hämmentävä kvanttimekaniikka vaikuttaisi olevan tekemisissä tietoisuuden kanssa [2] , ei vain ulkopuolisina objekteina.

Wolfgang Pauli on hahmottanut maailmankuvan, jossa on mukana sekä rationaalnen tieto että mystinen kokemus. Maailmaa erittelevä "minätietoisuus" saa näin vastinparikseen "ykseyselämyksen".

Pauli uskoo, että kohtalonamme on saattaa nämä kaksi perusasennetta yhä uudelleen yhteyteen toistensa kanssa: "kriittisen rationaalinen, ymmärtämään pyrkivä ja mystisen irrationaalinen, vapauttavaa ykseyselämystä etsivä asenne".

Sekä tieteellinen analyysi että kokonaisnäkemykseen pyrkiminen ovat eheän elämänkokonaisuuden kannalta tarpeen. Valintoja, arvoja ja moraalia koskevissa kysymyksissä tarvitaan ehkä enemmänkin kokonaisnäkemystä kuin loogista ajattelua ja kokemusta, sanoo K. V. Laurikainen [3].

Sami Määttä 1.10.2019

Viitteet

1 Teoksessa Stephen Hawking ja Leonard Mlodinow, The Grand Design (2010). Suomennettu: Suuri suunnitelma, WSOY 2011 https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=975346

2 https://netn.fi/artikkeli/millaista-on-olla-tietoinen-david-chalmersin-helpot-ja-vaikeat-kysymykset https://netn.fi/artikkeli/what-is-it-like-to-be-conscious-david-chalmers-easy-and-hard-questions

3 K. V. Laurikainen kirjoittaa teoksessaan 'Atomien tuolla puolen' (Kirjapaja 1985) Wolfgang Paulin ajattelusta ja tieteellisistä näkemyksistä.