PrayerWings: Daodejingin avainkäsitteitä
En ole tehnyt taolaisuudesta itselleni uskontoa, en halunnut löytää ehdottomia käskyjä tai opinkappaleita. Mielenkiinnolla olen vain tutustunut Daodejing -teokseen. Netissä on Pekka Ervastin käännös http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king . Taiji-liikunta, -itsehoito ja mm. Leif Färdingin http://www.kaapeli.fi/~smaatta/leif2.html (Wayback-arkistossa) runot kuuluvat harrastuksiini.
Olen jo vuosia sitten poiminut kohtia Daodejingin avainkäsitteistä. Nämä ovat katkelmia PrayerWingsin kirjoituksesta 'Taolaisuuden klassikot. Filosofisen taolaisuuden suurimpien klassikoiden eräitä pääpiirteitä: Laozi, Liezi ja Zhuangzi'.
Hänen huomautuksensa ja lainaukset Daodejing -teoksen sisällöstä perustuvat Pertti Niemisen vuoden 1986 standardisuomennokseen.
Lähde oli nettisivu http://kertomus.fi/taolaisuuden-klassikot (ei enää löydy).
Sami Määttä
8.10.2019
-----
Laozin nimeen liitetyn Daodejingin avainkäsitteitä ovat varmasti ainakin seuraavat yhdeksän:
1.
Wu wei - ”teoton toiminta”, ”toiminta ilman toimintaa”. Käsitteellä tarkoitetaan taolaisuuden kontektissa erityisesti mielikuvista puhdistettua meditaation mielentilaa.
"Muinaisuuden paras Taon seuraaja / oli herkkä, salaperäinen, läpitunkeva ja käsittämättömän syvä.
Koska häntä ei voi käsittää, on parempi kuvata / hänen ulkonaista olemustaan: / Varovainen hän oli, kuin virran ylittäjä talvella; / epäröivä, kuin se, joka pelkää naapureitaan / kaikilta neljältä ilmansuunnalta; / juhlallinen, kuin vierailulla; / myötenantava, kuin jää, joka alkaa sulaa; / yksinkertainen hän oli, kuin veistämätön puu; / laaja kuin laakso; / samea kuin mutainen joki; / Kuka voisi selvittää mutaisen, ennen kuin se hitaasti kirkastuu?/ Kuka voi saada liikkumattoman liikkumaan, ennen kuin se/ vähitellen alkaa elää?"
2.
Daodejingin keskeisimpiin kuuluva aate on luonnonmukaisen ja askeettisen, pelkistetyn elämäntavan ihannointi.
"Olkoon minulla vähän tietoa; / kun kuljen Suurta Tietä, / minua pelottaa vain se, jos poikkean.
Vaikka Tie on tasainen, / kansa rakastaa syrjäpolkuja.
Kun hovi on kunnossa, ovat pellot täynnä rikkaruohoja / ja viljasäilöt tyhjät, / mutta ihmiset pitävät kirjailtuja vaatteita, / kantavat teräviä miekkoja, / juovat liikaa ja ylensyövät/ ja omistavat ylellisiä rikkauksia.
Tämä on ryöväämistä ja kerskailua, / eikä se ole Taon mukaista."
3.
Käsite ‘advaita’ on peräisin sanskritin kielestä ja käsite tarkoittaa sanatarkasti samaa kuin ”ei-kaksinaisuus”, ”ykseys”; itämaisten uskontojen kontektissa sillä tarkoitetaan kaikkinaisen dualismin ja vastakohtaparien taustalla piilevää olennaista ykseyttä. Advaita Vedanta -opin mukaan kaikkein merkitsevin kaikista ykseyksistä on juuri inhimillisen yksilön sielun (Atman) ja korkeimman jumaluuden sielun (Brahman) ykseys ja tämänsuuntaisesta ajattelusta on viitteitä monin paikoin myös taolaisuuden huomattavimman klassikon, Daodejingin aforismeissa.
"Kun jokainen taivaan alla tietää kauniin kauniiksi, / on rumakin olemassa.
Kun jokainen taivaan alla tietää hyvän hyväksi, / on pahakin olemassa.
Totisesti, / oleva ja olematon synnyttävät toinen toisensa, / vaikea ja helppo täydentävät toisiaan, / lyhyt ja pitkä verrataan toisistaan, / korkea ja matama mitataan toisillaan, / sävelen ja hälyn ero on sointuvuudessa, / jälkimmäinen seuraa edellistä.
Sen vuoksi Viisas / toimii ilman tekoja ja opettaa ilman sanoja.
Kymmenentuhatta oliota hän nostaa tyhjyydestä, / eikä niitä kiellä, / hän synnyttää elämää, mutta ei sitä omista, / toimii, mutta on siitä riippumaton."
4.
Keskeinen Daodejingin avainkäsite on ”ikuisen paluun”- teema ja siihen liittyvä syklinen aikakäsitys. Palautetaan tässä yhteydessä mieliin Georg Wilhelm Friedrich Hegelin erottelu ”Feenix-historia” (ks. “itämainen historia”), joka on syklinen, ja sen kontrasti “Tulemisen historia” (Hengen historia – ks. ”länsimainen historia”), joka on lineaarisesti edistyvä. Voidaan nähdä, että Daodejingin historia- ja aikakäsitys on varmasti Hegelin erittelyn valossa nimenomaisesti juuri ”itämainen”, syklinen.
"Taon liike on palaamista. / Taon toiminta myötenantamista. / Kaikki oliot taivaan alla syntyvät olevasta, / mutta oleva syntyy olemattomasta."
5.
Pasifismin, väkivallattomuuden, sodanvastaisuuden ja antimilitarismin ihanteet kuuluvat Daodejingin keskeisiin aatteisiin.
"Aseet eivät ole hyväenteisä välineitä eivätkä ylevän välineitä. Hän käyttää niitä vain, kun ei muuta voi, mutta rauhaa ja hiljaisuutta hän pitää ylinpänä."
6.
Kohtuullisuuden ja ”kultaisen keskitien” ihanne ilmenee Daodejing -teoksessa monin paikoin.
"Ihmisiä hallitessa ja Taivasta palveltaessa / ei mikään vedä vertoja kohtuudelle."
7.
Sanojen keinoin sanojen tuolle puolen -teema. Tällä tarkoitetaan pyrkimystä vihjata sanojen avulla jotakin niin valtavaa ja mystistä, että se on pohjimmiltaan sanoinkuvaamatonta.
"Taivaan Tao ei taistele, mutta voittaa sittenkin; / se ei puhu, ja kuitenkin vastaa; / ei kutsu, ja silti kaikki tulevat itsestään; / suunnittelee, vaikka ei puhu. /
Taivaan verkko on ääretön ja sen silmät karkeat, / mutta mikään ei siitä karkaa."
8.
Taon olemukseen liittyvää pimeys/valo -dialektiikkaa voi luonnehtia siten, että joskus Tao on valoa, joskus pimeyttä ja joskus jotakin siltä väliltä. Näin siis Daodejingin Tao-opin laita on aivan toisin kuin vaikkapa Johanneksen evankeliumin Logoksen eli Kristus-Sanan kohdalla, joka selvästi samaistetaan vain ja ainoastaan valoon, mutta Taon olemukseen kuuluu, että se voi olla myös pimeä – tai himmeä.
"Valossa Tao näyttää tummalta, / eteenpäinkulkeva Tao näyttää peräytyvän; / tasainen Tao näyttää epätasaiselta; / ylin te on niinkuin laakso; / suurin valkeus näyttää likaiselta; / laajin Te näyttää riittämättömältä; / vankin Te näyttää hauraalta; / todellisin aine näyttää häipyvältä; / suurimmassa nelikulmiossa ei ole kulmia; / suurin astia täytyy hitaimmin; / suurimmalla musiikilla on hienoimmat sävelet; / Suuri Muoto on muotoa vailla./
Tao on kätketty ja nimetön, / mutta vain Tao antaa ja tekee täydelliseksi."
9.
Daodejing -teoksen edustamaan taolaisuuteen kuuluu oppi valaistumisesta, joka nähdään hengellisen polun lopullisena täydellistymänä ja päätepistenä.
"Paluu alkuun on nimeltään Hiljaisuus; / Hiljaisuus on nimeltään Kohtalon tahtoon jättäytyminen; / Kohtalon tahtoon jättäytyminen on nimeltään/ Niin on aina oleva; / Joka tuntee tämän, on valaistu; / joka ei tunne tätä, kulkee sokeasti onnettomuuteen. /
Joka tuntee, on kaiken sisältävä; / kaiken sisältävä on puolueeton; / puolueettomana hän on kuin kuningas; / sellaisena hän on Taivaasta; / taivaallisena hän on Taon oma. /
Koska hän on Taon oma, hän pysyy: / vaikka hänen ruumiinsa kuolee, hän ei katoa."
Olen jo vuosia sitten poiminut kohtia Daodejingin avainkäsitteistä. Nämä ovat katkelmia PrayerWingsin kirjoituksesta 'Taolaisuuden klassikot. Filosofisen taolaisuuden suurimpien klassikoiden eräitä pääpiirteitä: Laozi, Liezi ja Zhuangzi'.
Hänen huomautuksensa ja lainaukset Daodejing -teoksen sisällöstä perustuvat Pertti Niemisen vuoden 1986 standardisuomennokseen.
Lähde oli nettisivu http://kertomus.fi/taolaisuuden-klassikot (ei enää löydy).
Sami Määttä
8.10.2019
-----
Laozin nimeen liitetyn Daodejingin avainkäsitteitä ovat varmasti ainakin seuraavat yhdeksän:
1.
Wu wei - ”teoton toiminta”, ”toiminta ilman toimintaa”. Käsitteellä tarkoitetaan taolaisuuden kontektissa erityisesti mielikuvista puhdistettua meditaation mielentilaa.
"Muinaisuuden paras Taon seuraaja / oli herkkä, salaperäinen, läpitunkeva ja käsittämättömän syvä.
Koska häntä ei voi käsittää, on parempi kuvata / hänen ulkonaista olemustaan: / Varovainen hän oli, kuin virran ylittäjä talvella; / epäröivä, kuin se, joka pelkää naapureitaan / kaikilta neljältä ilmansuunnalta; / juhlallinen, kuin vierailulla; / myötenantava, kuin jää, joka alkaa sulaa; / yksinkertainen hän oli, kuin veistämätön puu; / laaja kuin laakso; / samea kuin mutainen joki; / Kuka voisi selvittää mutaisen, ennen kuin se hitaasti kirkastuu?/ Kuka voi saada liikkumattoman liikkumaan, ennen kuin se/ vähitellen alkaa elää?"
2.
Daodejingin keskeisimpiin kuuluva aate on luonnonmukaisen ja askeettisen, pelkistetyn elämäntavan ihannointi.
"Olkoon minulla vähän tietoa; / kun kuljen Suurta Tietä, / minua pelottaa vain se, jos poikkean.
Vaikka Tie on tasainen, / kansa rakastaa syrjäpolkuja.
Kun hovi on kunnossa, ovat pellot täynnä rikkaruohoja / ja viljasäilöt tyhjät, / mutta ihmiset pitävät kirjailtuja vaatteita, / kantavat teräviä miekkoja, / juovat liikaa ja ylensyövät/ ja omistavat ylellisiä rikkauksia.
Tämä on ryöväämistä ja kerskailua, / eikä se ole Taon mukaista."
3.
Käsite ‘advaita’ on peräisin sanskritin kielestä ja käsite tarkoittaa sanatarkasti samaa kuin ”ei-kaksinaisuus”, ”ykseys”; itämaisten uskontojen kontektissa sillä tarkoitetaan kaikkinaisen dualismin ja vastakohtaparien taustalla piilevää olennaista ykseyttä. Advaita Vedanta -opin mukaan kaikkein merkitsevin kaikista ykseyksistä on juuri inhimillisen yksilön sielun (Atman) ja korkeimman jumaluuden sielun (Brahman) ykseys ja tämänsuuntaisesta ajattelusta on viitteitä monin paikoin myös taolaisuuden huomattavimman klassikon, Daodejingin aforismeissa.
"Kun jokainen taivaan alla tietää kauniin kauniiksi, / on rumakin olemassa.
Kun jokainen taivaan alla tietää hyvän hyväksi, / on pahakin olemassa.
Totisesti, / oleva ja olematon synnyttävät toinen toisensa, / vaikea ja helppo täydentävät toisiaan, / lyhyt ja pitkä verrataan toisistaan, / korkea ja matama mitataan toisillaan, / sävelen ja hälyn ero on sointuvuudessa, / jälkimmäinen seuraa edellistä.
Sen vuoksi Viisas / toimii ilman tekoja ja opettaa ilman sanoja.
Kymmenentuhatta oliota hän nostaa tyhjyydestä, / eikä niitä kiellä, / hän synnyttää elämää, mutta ei sitä omista, / toimii, mutta on siitä riippumaton."
4.
Keskeinen Daodejingin avainkäsite on ”ikuisen paluun”- teema ja siihen liittyvä syklinen aikakäsitys. Palautetaan tässä yhteydessä mieliin Georg Wilhelm Friedrich Hegelin erottelu ”Feenix-historia” (ks. “itämainen historia”), joka on syklinen, ja sen kontrasti “Tulemisen historia” (Hengen historia – ks. ”länsimainen historia”), joka on lineaarisesti edistyvä. Voidaan nähdä, että Daodejingin historia- ja aikakäsitys on varmasti Hegelin erittelyn valossa nimenomaisesti juuri ”itämainen”, syklinen.
"Taon liike on palaamista. / Taon toiminta myötenantamista. / Kaikki oliot taivaan alla syntyvät olevasta, / mutta oleva syntyy olemattomasta."
5.
Pasifismin, väkivallattomuuden, sodanvastaisuuden ja antimilitarismin ihanteet kuuluvat Daodejingin keskeisiin aatteisiin.
"Aseet eivät ole hyväenteisä välineitä eivätkä ylevän välineitä. Hän käyttää niitä vain, kun ei muuta voi, mutta rauhaa ja hiljaisuutta hän pitää ylinpänä."
6.
Kohtuullisuuden ja ”kultaisen keskitien” ihanne ilmenee Daodejing -teoksessa monin paikoin.
"Ihmisiä hallitessa ja Taivasta palveltaessa / ei mikään vedä vertoja kohtuudelle."
7.
Sanojen keinoin sanojen tuolle puolen -teema. Tällä tarkoitetaan pyrkimystä vihjata sanojen avulla jotakin niin valtavaa ja mystistä, että se on pohjimmiltaan sanoinkuvaamatonta.
"Taivaan Tao ei taistele, mutta voittaa sittenkin; / se ei puhu, ja kuitenkin vastaa; / ei kutsu, ja silti kaikki tulevat itsestään; / suunnittelee, vaikka ei puhu. /
Taivaan verkko on ääretön ja sen silmät karkeat, / mutta mikään ei siitä karkaa."
8.
Taon olemukseen liittyvää pimeys/valo -dialektiikkaa voi luonnehtia siten, että joskus Tao on valoa, joskus pimeyttä ja joskus jotakin siltä väliltä. Näin siis Daodejingin Tao-opin laita on aivan toisin kuin vaikkapa Johanneksen evankeliumin Logoksen eli Kristus-Sanan kohdalla, joka selvästi samaistetaan vain ja ainoastaan valoon, mutta Taon olemukseen kuuluu, että se voi olla myös pimeä – tai himmeä.
"Valossa Tao näyttää tummalta, / eteenpäinkulkeva Tao näyttää peräytyvän; / tasainen Tao näyttää epätasaiselta; / ylin te on niinkuin laakso; / suurin valkeus näyttää likaiselta; / laajin Te näyttää riittämättömältä; / vankin Te näyttää hauraalta; / todellisin aine näyttää häipyvältä; / suurimmassa nelikulmiossa ei ole kulmia; / suurin astia täytyy hitaimmin; / suurimmalla musiikilla on hienoimmat sävelet; / Suuri Muoto on muotoa vailla./
Tao on kätketty ja nimetön, / mutta vain Tao antaa ja tekee täydelliseksi."
9.
Daodejing -teoksen edustamaan taolaisuuteen kuuluu oppi valaistumisesta, joka nähdään hengellisen polun lopullisena täydellistymänä ja päätepistenä.
"Paluu alkuun on nimeltään Hiljaisuus; / Hiljaisuus on nimeltään Kohtalon tahtoon jättäytyminen; / Kohtalon tahtoon jättäytyminen on nimeltään/ Niin on aina oleva; / Joka tuntee tämän, on valaistu; / joka ei tunne tätä, kulkee sokeasti onnettomuuteen. /
Joka tuntee, on kaiken sisältävä; / kaiken sisältävä on puolueeton; / puolueettomana hän on kuin kuningas; / sellaisena hän on Taivaasta; / taivaallisena hän on Taon oma. /
Koska hän on Taon oma, hän pysyy: / vaikka hänen ruumiinsa kuolee, hän ei katoa."
Kommentit
Lähetä kommentti