Hypertekstin tekijät Sami Määttä 29.8.2019 (muokattu 12.10.) Kuka olikaan sen ja sen idean takana? Ja mikäs keskustelu veikään ajatuksia eteenpäin? Omia tiedostoja ei löydy. Vanhentuneisiin nettilinkkeihin törmää usein. Tällaisiin kysymyksiin ja ongelmiin tuo vastauksen Ajatuspolut-niminen tiedon järjestelmä. Siinä luotuja linkkejä eli asiayhteyksiä on tehty nimenomaan ajatuksella ja vapaasti assosioiden. Yhteyksillä on aina jokin merkitys ja suhde toisiin ajatuksiin. Turhaan ja suurella rahalla syötettyyn tietoon ei tarvitse hukkua. Uskon, että jo nykyisen Webin välinein on järkevää rakentaa ohjelmistoja ja palveluja, joissa hyödynnetään mm. kaksisuuntaista, katkeamatonta täsmälinkitystä ja itse linkkeihin sisältyvää informaatiota. Tietä näyttävät selaimen lisävälineet, esim. Diigo ja Memex. Todelliset tietämyksen yhteydet ja parempi hyperteksti voi ratkaisevasti muuttaa sitä omaa kokemusta, mikä meille syntyy julkisesta keskustelusta ja elinikäisestä oppimis
Tekstit
Ihmisen paikka ja mieli pyhässä luonnossa Sami Määttä 18.8.2019 Ekologisen kriisin synnyt löytyvät ihmisen mielestä ja sydämestä. Ongelmat ovat seurausta sellaisista asenteista ja ajattelutavoista, jotka johtavat luonnon kohtuuttomaan riistoon. Vastaus askarruttavaan kriisiin löytyy mietiskelystä, mielen muutoksesta. Näin kirjoittaa kontiolahtelainen teologian tohtori ja pappi Pauliina Kainulainen teoksessaan Suuren järven syvä hengitys*. Esittelen kirjan sisältöä käyttämällä hänen omia ilmauksiaan Pauliina näkee, että siirtymä kohtuuden kulttuurin suuntaan voi tapahtua muuttamalla maailmankatsomuksellista painopistettä. On päästettävä irti mukavuudenhalusta ja tarpeesta hallita luontoa viimeiseen asti. On palattava tunnistamaan luonnon pyhyys. Siitä, millainen on ihmisen paikka osana luontoa, meillä on kotoperäistä viisautta, suomalais-ugrilaista sielunkerrostumaa. . ”Minulla oli ja on hengellinen suhde maahan”, toteaa Pauliina. Maa on luonnonkokonaisuus: ma
Kuulumme ekologiseen yhteisöön – muistiinpanot Aldo Leopoldin maaetiikasta Aldo Leopoldin ´A Sand County Almanac´ ilmestyi suomeksi 2016. Sami Määttä, 14.6.2018 Talouteensa tarrautunut maailma himoitsee aineellista uutta niin ahneesti, että se on menettänyt tasapainonsa. Onko edistys ja korkeampi "elintaso" sen arvoista, että luonnollisia, villiejä ja vapaita asioita voidaan menettää? Kysymyksen esitti Aldo Leopold vuonna 1949 julkaistussa teoksessaan 'A Sand County Almanac: and Sketches Here and There'. Kirja on suomennettu vuonna 2016. Aldo Leopold ajatteli, että käytämme maata väärin, koska pidämme sitä meille kuuluvana hyödykkeenä. Maa on kuitenkin ekologinen yhteisö, johon mekin kuulumme. Hän kirjoitti: "Maaetiikka [the land ethic] yksinkertaisesti laajentaa yhteisön [the community] rajat, niin että siihen sisältyvät maaperän ainekset, vedet, kasvit ja eläimet, kollektiivisesti ilmaisten maa [the land]." Kun ymmärrä
Uusi aika antaa sijaa ihmiskunnalliselle ajattelulle Sami Määttä 14.6.2019 Teollistumisen ajalta periytyy ajatus, että rahassa mitattavaa arvoa syntyy vain tavaratuotannossa. Nykyisellä, voimistuvan finanssikapitalismin ja digiverkostojen ajanjaksolla nähdään, että arvoa luo myös immateriaalinen tuotanto. Mitattava arvo syntyy sekä palvelujen että tavaroiden tuotannon ketjuissa. Työväenliike voimistui kansallisvaltioiden teollisissa keskittymissä. Tänään ollaan taitekohdassa, kun vasemmistolainen ammatillinen ja poliittinen järjestäytyminen on ilmeisesti saavuttanut huippunsa. Myös perinteisen kansallismielisen oikeiston kannalta tilanne on hajautumassa. Nyt lisääntyy uusien liikehdintöjen kirjo erityisesti Aasian ja Afrikan suurkaupungeissa, maailman väestökeskittymissä. Ihmisten toimeentulon kohentuminen on riippuvainen pääasiassa kaupasta, muista palveluista ja rakentamisesta, aikamme entistä globaalimmissa arvoketjuissa. Digitaalinen media on merkittävä tekijä rah
Ihmiskunnan mahdollisuus Sami Määttä, 2.1.2019 Jokaisen ihmisen ja lähimpien yhteisön täytyisi ymmärtää olevansa osa ihmiskuntaa ja Luontoa. Ja alkaa tunnistaa, mitkä saattaisivat olla ihmiskunnan yhteisiä tehtäviä. Maailman henkisten ja aineellisten virtojen edelleen voimistuessa ei ole hyvä takertua pelkästään kansallisiin asetelmiin, vaikka kansallisvaltiot ja kansallistunto eivät olekaan häviämässä. Vahva pitäytyminen arvoiltaan ja perinteiltään erilaisissa sivilisaatioissa ei sekään ole hyväksi, kun suuret kulttuurit näyttävät painautuvan toisiaan vasten. Mutta eivät sivilisaatiotkaan ole häviämässä. Ymmärrän, että koko lähtökohta-ajatus ihmiskunnan yhteisistä tehtävistä on mielikuvituksellinen ja erittäin toiveikas. Onhan kyseessä lähes 8 miljardista yksilöstä koostuva, arvaamattomasti toimiva ihmislaji, joka samanaikaisesti varjelee ja säälimättä tuhoaa elämää ja elinympäristöjä. Laji myös ylläpitää erilaisia eettisiä perinteitä mitä tulee esim. uskonkäsityksiin j