samipekkailmari

Sami Määttä, Pääsiäisen aikaan 2021* Läntisen sivilisaation kristilliset elämänarvot Yksijumalinen kristinusko on länsimaisen suuren kulttuuripiirin elämänkatsomus. Maallistuminen on varmaankin totta, mutta se tarkoittaa suhteellisen lyhyen aikavälin muutosta esimerkiksi luterilaisiin seurakuntiin kuulumisessa. Arvot ovat yhteisöjen ja yhteiskuntien sekä niiden jäsenten ohjeina hyvään ja oikeaan elämään. Arvot ovat jopa vuosituhantista koossapitävää sosiaalista faktaa ja hengen voimaa. Kristityn arvomaailmaan lliittyvät Raamatun kertomukset, pelastussanoma ja käskyt. Jumala sanoi Vanhan testamentin Mooseksen kirjan mukaan: Olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia, äläkä tee itsellesi jumalankuvaa. Toinen käsky kymmenestä kuuluu: Älä turhaan lausu Herran nimeä. Muut kahdeksan käskyä ovat: Muista pyhittää lepopäivä. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Älä tapa. Älä tee huorin. Älä varasta. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse läh

 Sami Määttä 28.4.2021* Luontoa kaikki Leena Krohn: "En usko, että ihminen voi koskaan täysin ymmärtää omaa tietoisuuttaan ja älynsä mekanismeja." Keinoälyn yhteydessä hän on "miettinyt, ovatko koneet muka epäinhimillisiä. Nehän ovat kuitenkin ihmisen hengen tuotoksia, ja inhimillisyys on osa luontoa." Positiivista, ilahduttavaa ajattelua! Haastattelu [1] herätti taas kerran pohtimaan kiehtovaa "arvoitusta". Ihmisen elämäntiellä on mukana myös irrationaalinen, mystinen, outo, sanoin kuvaamaton, jokin tiedostamaton "puoli". Jokin ikiaikainen arkikokemuskin "todistaa" sellaisen olemassaolon, osana kaikkeutta. Kuinka vähäistä onkaan nöyrtyminen  kokonaisuuden, "suurimman systeemin" edessä. Eletään ikäänkuin ihminen voisi hallita kaiken itsessään, yhteisöissään ja elinpiireissään, pienimmistä partikkeleista koko äärettömään avaruuteen. Paljon varovaisempana ja herkempänä eläisi ihminen, jos tunnustaisi tietoisuuden rajat. Yksityis

Sami Määttä 15.8.2021* Ihmisvalta voi asettua sotaa ja terroria vastaan Jotain on perusteellisesti pielessä siinä, kuinka niin kutsuttu kansainvälinen yhteisö puuttuu sota- ja terroritilanteisiin. Toimien taustalla taitaa aina vaikuttaa erilaisten intressipiirien lobbaus ja lyhyen tähtäyksen edut. Maailmapoliitikot sitten avustajineen muotoilevat niistä hyvältä kuulostavia tavoitteita, mediassa esitettäväksi. Jos ihminen ja Homo Sapiens on lajina hyvän puolella, tulisi tuon hyvän tulla muotoilluksi ihmisvaltaisesti, koko maapallon tasavallassa, julkisina asioina. Sellaisen hyvän voiman varassa voitaisiin alkaa ehkäistä hyökkäyssotia ja toteuttaa aseistariisuntaa, pitkällä tähtäyksellä. Eivät hyvät pyrkimykset esim. taloudellisen yhteistyön organisaatioissa tai YK:n erityisjärjestöissä turhia ole. Mutta paljon on tehtävää sivistyksen ja etiikan saroilla, jos haluamme tehoa ihmistoimiin rauhan puolustamisessa. Internet voisi olla yksi tärkeimmistä ihmisiksi elämisen ja osallisuuden mahdo

Sami Määttä 15.8.2021* Power of the humanity can stand against war and terror Something is fundamentally wrong with how the so-called international community intervenes in situations of war and terrorism. The lobbying and short-term interests of various stakeholders seem to always influence in the background of the actions. World politicians and their assistants then formulate sounding goals for those interests, to be presented in the media. If man and Homo Sapiens as a species is on the side of good, that good should be shaped by power of humanity, in the republic of whole Earth, as public matters. With the resource of such a good power, we could begin to prevent wars of aggression and to carry out disarmament, in the long run. Good efforts, for example, in organizations of economic cooperation or in programmes and specialized agencies of the UN are not in vain. But much remains to be done in the fields of education and ethics if we want to be effective in human action to defend peace

Sami Määttä 15.6. 2022* Luotan kansanedustajaani Kymmenellä nk. eduskuntapuolueella on nyt yht. 190  000 jäsentä, sanotaan STT:n uutisessa. Näin pienelle joukolle annetaan suhteettoman suuri merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja mm. mediassa. Lisäpiirre on, että puolueisiin luotetaan vähiten 20:stä yhteiskunnan instituutiosta (Tiedebarometrin mukaan). Puolueita tuetaan monin tavoin. Mutta meillä olisi edustavampikin instituutio eli eduskuntaryhmät ja kansanedustajat, jotka ansaitsevat paremman tuen. Nimenomaan edustuksellista demokratiaa eli koko kansan valtaa pitää puolustaa; puolueilla on siinä vain välillinen ja pieni rooli. Minä luotan omaan kansanedustajaani ja kuntavaltuutettuuni. Ääneni saa vaaleissa ihminen, joka on yksilönä vastuussa, kun valtakirjaa käyttää. Tämä on aika hyvä systeemi. -- * Julkaisu https://t.me/incoloursandvibrations/83