samipekkailmari

Sami Määttä 8.12. 2022*  Valta, vapaus ja julkiset asiat – tarkoitus ja toteutuminen     1. Tarkoitus  Valta Suomessa on kansalaisella ja kunnan asukkaalla. (potentia)  Jokaisella on perustuslain mukainen sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapaus sekä mm. kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Äänioikeus vaaleissa on jokaisella 18 vuotta täyttäneellä. (libertas)  Kansanedustajat, tasavallan presidentti sekä kunta- ja aluevaltuutetut päättävät julkisista asioista. (res publica)    2. Toteutuminen  'Ihmisen vapaus' on mahdollista, kun perustavat vapaudet ja oikeudet kuuluvat jokaiselle 'yksilölle'. Ja kun niitä käytetään.  Tällainen kansalais- ja asukasvalta merkitsee myös 'osallisuutta' julkisiin asioihin ja yhteiskuntapoliittista 'keskustelua', jota itse kukin voi käydä ilman ennakkosensuurin kahleita.  Ajatuksena on, että edustus- ja muut elimet vain käyttävät vapaalta ihmiseltä saatua valtaa. Nuo elimet eivät ole vallan lähde.  Näin ...

 Sami Määttä 9.5. 2022* Omantunnon vapaus Sanan, uskonnon ja omantunnon vapaus kuuluvat jokaiselle suomalaiselle perusoikeuksina. Näistä omantunnon vapauden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Otetaan esimerkkitapaus eduskunnasta ja ryhmäkurista. Miksi vain jotkut kansanedustajan käsittelyssä olevista asioista olisivat omantunnon kysymyksiä, joissa ryhmä oikeuttaa itsensä antamaan edustajalle nk. vapaat kädet? Omatunto on jokaisen suomalaisen vapausoikeus, joka on kirjattu Suomen perustuslakiin, kuten sanan- ja uskonnonvapauskin. Eikö tätä vastaavasti tulisi jokaisen kansanedustajankin voida kaikissa asioissa toimia vakaumuksensa perusteella, vapaana ryhmäkurin pakosta? Tulisiko omantunnon vapauden kohdalla oikeusvaltiossa toimia yhtä huolellisesti kuin sanan- ja uskonnonvapauden kohdalla tehdään? Eli vapautta rajoitetaan vain tarkasti säädetyin perustein. Kansanedustaja liittyy eduskuntaryhmän toimintaan vapaaehtoisesti. Mutta nykyoloissa syntyy tilanne, jossa puoluetoimintaan k...

Sami Määttä August 2008 First version Apr 2001, updated Aug 2008 (The original: http://www.kaapeli.fi/~smaatta/hypertextandcriticaldiscussion.html) Not all links are valid any more. So I usually try to find Web pages on Wayback Machine .  There is a huge need for an easy to use tools in exploring the landscapes of the Web, in creating and reading hypertext and in annotating on other authors' documents. Something useful could be developed given the Web techniques and W3C recommendations (standards) and some tools as they are at the moment. But it is most fruitful to keep in one's mind that hypertext, the digital space is changing at it's very roots. The work is more or less inspired by and based on revolutionary ideas by Vannevar Bush and Ted Nelson and his friends. For the latest Xanadu development see the Transliterature site and the "whole" story  around Xanadu project . At the moment it is far too easy to get lost in the Web and even lo...

En ole tehnyt taolaisuudesta itselleni uskontoa, en halunnut löytää ehdottomia käskyjä tai opinkappaleita. Mielenkiinnolla olen vain tutustunut Daodejing -teokseen. Netissä on Pekka Ervastin käännös http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king . Taiji-liikunta, -itsehoito ja mm. Leif Färdingin  http://www.kaapeli.fi/~smaatta/leif2.html  ( Wayback-arkistossa ) runot kuuluvat harrastuksiini. Olen jo vuosia sitten poiminut kohtia Daodejingin avainkäsitteistä. Nämä ovat katkelmia PrayerWingsin kirjoituksesta 'Taolaisuuden klassikot. Filosofisen taolaisuuden suurimpien klassikoiden eräitä pääpiirteitä: Laozi, Liezi ja Zhuangzi'. Hänen huomautuksensa ja lainaukset Daodejing -teoksen sisällöstä perustuvat Pertti Niemisen vuoden 1986 standardisuomennokseen. Lähde oli nettisivu http://kertomus.fi/taolaisuuden-klassikot (ei enää löydy). Sami Määttä 8.10.2019 ----- Laozin nimeen liitetyn Daodejingin avainkäsitteitä ovat varmasti ainakin seuraavat yhdeksän: 1. Wu wei - ”...

Ihmisellä taitaa olla tietoisessa mielessään taipumus pitää itseään kaikkitietävänä ja -voipana. On kuitenkin olemassa ihmisen tiedostamaton puoli. Ja osa Luonnon todellisuudesta on jotakin, mistä objektiivisuuteen pyrkivä luonnontiede ei pysty kertomaan. Ihmisellä on ilmeiset rajansa tuntemattoman edessä. Tietoinen mieli ei yksin riitä elämänkokonaisuuden tunnistamiseen eikä viisaaseen ja nöyryyttäkin vaativaan elämään. Tiedostamatonta ja tuntematonta ei voi käsitellä pelkästään rationaalisesti – tarkkoja sanoja siihen ei ole. Mutta mysteerit voi kohdata esim. syvähenkisesti, energiahoidoissa ja taiteiden kautta tulkiten, josta esimerkkinä Hilma af Klintin teos vuodelta 1920 (kuva). Tiedemaailmakin kohtaa rationaalisuuden rajat. Jo sadan vuoden ajan on kvanttifysiikka osoittanut, kuinka vaikeata on muovata osuvat teoriat kuvaamaan paradoksaaliseksi koettua maailmaa. Yksi tieteellinen lähtökohta on Stephen Hawkingin esittämä [1] 'mallista riippuva realismi' ja usea...

Hypertekstin tekijät Sami Määttä 29.8.2019 (muokattu 12.10.) Kuka olikaan sen ja sen idean takana? Ja mikäs keskustelu veikään ajatuksia eteenpäin? Omia tiedostoja ei löydy. Vanhentuneisiin nettilinkkeihin törmää usein. Tällaisiin kysymyksiin ja ongelmiin tuo vastauksen Ajatuspolut-niminen tiedon järjestelmä. Siinä luotuja linkkejä eli asiayhteyksiä on tehty nimenomaan ajatuksella ja vapaasti assosioiden. Yhteyksillä on aina jokin merkitys ja suhde toisiin ajatuksiin. Turhaan ja suurella rahalla syötettyyn  tietoon ei tarvitse hukkua. Uskon, että jo nykyisen Webin välinein on järkevää rakentaa ohjelmistoja ja palveluja, joissa hyödynnetään mm. kaksisuuntaista, katkeamatonta täsmälinkitystä ja itse linkkeihin sisältyvää  informaatiota. Tietä näyttävät selaimen lisävälineet, esim. Diigo ja Memex. Todelliset tietämyksen yhteydet ja parempi hyperteksti voi ratkaisevasti muuttaa sitä omaa kokemusta, mikä meille syntyy julkisesta keskustelusta ja elinikäisest...

Ihmisen paikka ja mieli pyhässä luonnossa Sami Määttä  18.8.2019 Ekologisen kriisin synnyt löytyvät ihmisen mielestä ja sydämestä. Ongelmat ovat seurausta sellaisista asenteista ja ajattelutavoista, jotka johtavat luonnon kohtuuttomaan riistoon. Vastaus askarruttavaan kriisiin löytyy mietiskelystä, mielen muutoksesta.  Näin kirjoittaa kontiolahtelainen teologian tohtori ja pappi Pauliina Kainulainen teoksessaan Suuren järven syvä hengitys*. Esittelen kirjan sisältöä käyttämällä hänen omia ilmauksiaan Pauliina näkee, että siirtymä kohtuuden kulttuurin suuntaan voi tapahtua muuttamalla maailmankatsomuksellista painopistettä. On päästettävä irti mukavuudenhalusta ja tarpeesta hallita luontoa viimeiseen asti. On palattava tunnistamaan luonnon pyhyys. Siitä, millainen on ihmisen paikka osana luontoa, meillä on kotoperäistä viisautta, suomalais-ugrilaista sielunkerrostumaa. . ”Minulla oli ja on hengellinen suhde maahan”, toteaa Pauliina. Maa on luonnonkokona...